Äskettäiset keskustelut professori Amatzya Baramin, tunnetun asiantuntijan Lähi-idän asioissa, ovat valaisseet Hizbollahin sotilaallista tilannetta ja Iranin vaikutusta ryhmään. Maariville käydyssä keskustelussa Baram korosti, että vaikka Hezbollah pysyy aktiivisena toimintojensa suhteen, raskaan strategisen ohjuskannan käytössä on huomattavaa pidättyvyyttä. Hän ehdotti, että Iran pidättelee näitä ohjuksia tarkoituksellisesti, korostaen niiden mahdollisen uhan psykologista vaikutusta Israelille.
Baram kommentoi Hizbollahin ohjuskapasiteetteja, erityisesti niiden kantama-rajoituksia. Hän huomautti, että vaikka Hezbollah käyttää erilaisia sotilaallisia resursseja, niiden pitkän kantaman palojärjestelmä on nyt merkittävästi liioiteltu. Nykyiset arviot paljastavat, että Hezbollah laukoo noin 200 ohjusta päivittäin, mikä on huomattavasti vähemmän kuin alkuperäiset sotilasennusteet, jotka veivät 1 500 laukaisua. Tämä väheneminen merkitsee vakavia henkilöstötappioita ja laukaisupaikkojen menetyksiä.
Asiantuntija havaitsi, että Hizbollahin operatiivinen komennon rakenne heikkenee, mikä haittaa heidän kykyään toteuttaa laajoja ohjusoperaatioita. IDF:n on raportoitu halveeraavan tuhansia Hizbollahin operatiivisia jäseniä, mikä keskeyttää ryhmän koordinoidut ponnistelut.
Lisäksi Baram huomautti, että Iranin ote Hizbollahista on kokenut painetta viimeaikaisten korkeiden iranilaisten upseerien kuolemien vuoksi, mikä vaikeuttaa sotilaallisten resurssien toimitusta. Hän spekuloi, että Iran saattaa pyrkiä organisoimaan hallintaansa Hizbollahin yli lähitulevaisuudessa.
Vakuuttavana loppukommenttinaan Baram korosti, että nyt on tärkeä aika Israelille haastaa Hezbollah juuri silloin, kun se on vielä haavoittuvainen. Tämä hetki edustaa merkittävää tilaisuutta heikentää ryhmän toimintoja ja komentokykyjä.
Epävarmuuden varjot: Hizbollahin kehittyvä maisema ja alueellinen vakaus
Käsittämättömässä Lähi-idän geopoliittisessa kudoksessa Hizbollahin dynamiikka ja sen suhde Iraniin kantavat syvällisiä seurauksia, jotka ylittävät pelkästään sotilaallisen voiman. Vaikka viimeaikaiset arvioinnit korostavat operatiivisia heikkouksia Hizbollahissa, ne herättävät myös kiireellisiä kysymyksiä alueen vakauden tulevaisuudesta, Libanonin sosio-poliittisesta maisemasta ja Iranin vaikutuksesta arabimaailmassa.
Yksi merkittävimmistä ja usein huomiotta jääneistä näkökohdista Hizbollahin nykyisessä asemassa on sen vaikutus libanonilaiseen yhteiskuntaan. Hizbollahin poliittisilla ja sotilaallisilla toimenpiteillä on historiallisesti ollut merkittävä rooli kansallisen keskustelun muovaamisessa Libanonissa. Samanaikaisen Israelin paineen ja sisäisen tyytymättömyyden kanssa Hizbollahin heikentynyt operatiivinen kyky saattaa johtaa valta-aukkoon. Kun Hezbollah kamppailee oikeutensa puolesta sotilaallisten takaiskujen keskellä, vaihtoehtoiset ryhmät voisivat saada jalansijaa libanonilaisten keskuudessa, mikä saattaisi kasvattaa sektariaanisia jännitteitä ja epävakautta.
Geopoliittinen näkökulma on yhtä kiehtova. Iranin yritys kalibroida vaikutustaan Hizbollahiin saattaa heijastaa sen laajempia strategioita alueella. Heikentynyt ote voi vaikuttaa ei vain Hizbollahin sotilaallisiin kykyihin, vaan myös mahdollistaa liittolaisten vaihtamisen, kun Iran kohdistaa resursseja uudelleen. Saudi-Arabian ja Persianlahden maiden kaltaiset valtiot voisivat löytää uusia mahdollisuuksia vastustaa iranilaista vaikutusta, mikä voisi johtaa syvällisempiin alueellisiin kilpailuihin. Tämä voisi käynnistää liittoumahaun, luoden enemmän polarisoituneen ympäristön, joka muistuttaa kylmän sodan dynamiikkaa.
Hizbollahiin liittyvät kiistat kytkeytyvät myös sen kaksoisrooliin poliittisena puolueena ja sotilaryhmänä. Vaikka jotkut libanonilaiset kansalaiset näkevät Hizbollahin vastarintaliikkeenä Israelin toimia vastaan, toiset kritisoivat sitä iranilaisten etujen proxyna. Tämä sisäinen jakauma luo jatkuvan keskustelun Libanonissa: Pitäisikö valtion omaksua kansallismielisempi agenda, joka etäännyttää sen iranilaisesta hallinnasta, vai pitäisikö Hizbollahin sotilaallisen läsnäolon säilyttää tarpeellisena pidäkkeenä ulkoisilta uhkilta?
Mitkä ovat Hizbollahin nykytilanteen edut ja haitat? Yksi merkittävä etu on mahdollisuus tasapainoisempaan poliittiseen maisemaan Libanonissa, jossa erilaiset ryhmittymät voisivat osallistua oikeudenmukaisempaan hallintomalliin yhden hallitsevan pelaajan sijaan. Toisaalta haittoihin voi kuulua lisääntynyt epävakaus, jos kilpailijat yrittävät täyttää heikentyneen Hizbollahin jättämää tyhjiötä, mikä voi sytyttää enemmän konflikteja jo ennestään hauraassa libanonilaisessa yhteiskunnassa.
Tärkeitä kysymyksiä nousee Hizbollahin kohdatessa näitä haasteita: Mitkä ovat Libanonin seuraamukset, jos Hizbollahin valta jatkaa heikkenemistään? Voiko tämä työntää Libanonin sisällissotaan tai avata kansallisen identiteetin uudistamiseen ja elvyttämiseen johtavan polun? Kun nämä dynamiikat kehittyvät, tarkkailijoiden, johtajien ja kansalaisten on tultava varovaisiksi, pyrittävä säilyttämään rakentava vuoropuhelu samalla kun käsitellään siirtyvää vallan rakennetta.
Kun tilanne kehittyy, on erittäin tärkeää, että kansainväliset toimijat seuraavat kehitystä tarkasti. Mahdollisuus Iranin pyrkimykselle vahvistaa kontrolliaan Hizbollahin yli tai uusien ryhmien syntyminen Libanonissa on merkittäviä seurauksia ei vain alueellisille toimijoille, vaan myös globaalille turvallisuudelle. Sotilaallisen kyvykkyyden, kansallisen identiteetin ja geopoliittisen manööverin kietoutuvat kertomukset jatkavat Libanonin tulevaisuuden ja sen roolin muokkaamista Lähi-idän areenalla.
Lisätietoja varten voit tutustua tähän aiheeseen BBC Uutisissa ja Al Jazeerassa.
